Matkailuautojen vuokraus Islannissa: Vertaa parhaita matkailuauto- ja asuntoautokantoja

Leirintämatkailu Islannissa: kattava katsaus

Islanti on yksi Euroopan parhaiten matkailuautoilua varten varustetuista maista, ja saaren kaikilla alueilla on yli 170 rekisteröityä leirintäaluetta. Olitpa sitten matkalla Ring Roadilla, tutkimassa syrjäisiä Länsi-vuonoja tai viettämässä viikkoa etelärannikolla, et ole koskaan kaukana leirintäalueesta, jossa on ainakin peruspalvelut. Suurin osa islantilaisista leirintäalueista on avoinna kesäkuusta syyskuun puoliväliin, vaikka Reykjavíkin, Víkin ja Akureyrin lähellä on yhä enemmän ympäri vuoden auki olevia leirintäalueita, jotka palvelevat talvimatkailijoita ja revontulien metsästäjiä.

Palvelut vaihtelevat huomattavasti sijainnin mukaan. Kaupunkialueilla ja suosituilla matkailualueilla sijaitsevat leirintäalueet (kuten Reykjavíkin leirintäalue, Skaftafell tai Mývatn) tarjoavat yleensä lämpimiä suihkuja, vesisuihkuisia WC:itä, sähköliitäntöjä, Wi-Fi-yhteyttä, pesulatiloja ja toisinaan keittiön tai oleskelutilan. Maaseudulla ja syrjäisillä leirintäalueilla voi olla vain kylmää vettä, perusvarusteltuja WC:itä eikä sähköä, mutta ne kompensoivat tämän usein upeilla maisemilla ja täydellisellä rauhalla. Useimmilla leirintäalueilla on matkailuautoille ja -vaunuille varatut alueet, joiden pinta on suhteellisen tasainen ja sorapäällysteinen.

Leirintäalueiden hinnat ja Camping Card

Leiriytyminen Islannissa maksaa eri verran riippuen leirintäalueesta, vuodenajasta ja tarjolla olevista palveluista. Yleisenä ohjeena voidaan mainita, että hinta on 2 000–5 000 ISK per henkilö per yö (~13–33 €). Lämmin suihku maksaa usein 300–500 ISK (~2–3 €) lisää, ja se maksetaan kolikoilla tai poleteilla. Sähköliitännät matkailuautoille ovat saatavilla suuremmilla leirintäalueilla hintaan noin 1 000–1 500 ISK (~7–10 €) per yö.

Yksi järkevimmistä tavoista säästää rahaa matkailuautomatkalla on Camping Card, joka on saatavilla hintaan noin 24 900 ISK (noin 160 €). Tämä kortti kattaa 28 yötä leirintäalueilla yli 40 leirintäalueella ympäri Islantia enintään kahdelle aikuiselle ja enintään neljälle lapselle. Jos vietät leirintäalueilla yli 5–6 yötä, kortti maksaa itsensä yleensä takaisin. Camping Cardin voi ostaa verkosta osoitteesta campingcard.is tai osallistuvilta leirintäalueilta ja matkailuneuvontakeskuksista.

Leirintäalueiden tyypit Islannissa

Islantilaiset leirintäalueet voidaan jakaa useisiin luokkiin. Erojen ymmärtäminen auttaa sinua suunnittelemaan reittisi ja asettamaan odotuksesi jokaiselle yöpymispaikalle:

• Kuntien leirintäalueet (Tjaldsvæði): Paikallisten kuntien ylläpitämät leirintäalueet ovat yleisin tyyppi. Ne tarjoavat luotettavat peruspalvelut, wc:t, suihkut ja jätteiden hävitysmahdollisuuden kohtuulliseen hintaan. Niitä löytyy lähes jokaisesta kaupungista ja kylästä Ring Roadin varrella.
• Kansallispuistojen leirintäalueet: Sijaitsevat Vatnajökullin, Þingvellirin ja Snæfellsjökullin kansallispuistojen sisällä tai niiden välittömässä läheisyydessä. Hyvin hoidettuja, ja lähellä on puistonvartijoiden asemia sekä merkittyjä vaellusreittejä. Suosittuja ja ruuhkaisia heinäkuussa – saavu paikalle ennen klo 15 varmistaaksesi paikan.
• Maatilaleirintäalueet (Bóndabæir): Jotkut islantilaiset maatilat tarjoavat pienempiä, kodikkaita leirintäalueita maillaan, ja usein tarjolla on myös kotitekoista leipää, tuoreita munia tai ratsastusmahdollisuuksia. Upea tapa kokea islantilaista maaseutukulttuuria omakohtaisesti.
• Syrjäiset ylängön leirintäalueet: Sisämaassa sijaitsevat yksinkertaiset leirintäalueet, joihin pääsee vain F-teitä pitkin (vaatii nelivetoauton). Paikat kuten Landmannalaugar ja Þórsmörk tarjoavat leirintäalueita, joissa on vain vähäiset palvelut, mutta jotka sijaitsevat keskellä Islannin upeimpia erämaimaisemia.
• Reykjavíkin leirintäalue (Laugardalur): Islannin suurin leirintäalue, avoinna toukokuusta syyskuuhun, jossa on kattavat palvelut, kuten keittiö ja pesula, ja josta on kävelymatka kaupungin keskustaan ja kuuluisalle Laugardalslaug-lämpöaltaalle. Hyväksyy Camping Card -kortin.
• Ympäri vuoden auki olevat leirintäalueet: Pieni mutta kasvava määrä leirintäalueita pysyy auki talven yli, yleensä suurten kaupunkien läheisyydessä. Näillä on tyypillisesti lämmitetyt saniteettitilat, suojatut leirintäpaikat ja sähköliitännät, jotka sopivat kylmään säähän.

Säännöt luonnonleiriytykselle Islannissa

Vuod esta 2015 lähtien Islannin luonnonsuojelulakeja on päivitetty, ja ne rajoittavat merkittävästi villiä leiriytyä. Tärkeimmät säännöt, jotka jokaisen matkailuautolla matkustavan on ymmärrettävä:

• Matkailuautot ja -vaunut on pysäköitävä rekisteröidyille leirintäalueille. Matkailuauton yöpysäköinti levähdyspaikoilla, huoltoasemilla, pysäköintialueilla tai tienvarsilla on laitonta, ellei aluetta ole nimenomaisesti osoitettu leirintäkäyttöön.
• Telttailu viljelemättömällä maalla on teknisesti edelleen sallittua 1–2 yötä maanomistajan luvalla, kunhan maa-alue ei ole aidattu, viljelty tai sijaitse nimetyssä luonnonsuojelualueella. Tämä poikkeus ei kuitenkaan koske matkailuautoja.
• Kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla on tiukat yöpymissäännöt, ja villi leiriytyminen on kielletty kaikilla suojelualueilla.
• Laittomasta leiriytyksestä määrättävät sakot ovat 50 000–200 000 ISK (noin 330–1 300 €), ja niitä valvotaan aktiivisesti etenkin suosituilla nähtävyyksillä, joissa epävirallinen yön yli pysäköinti on aiemmin aiheuttanut ympäristövahinkoja.

Islannin parhaat leirintäalueet matkailuautoille

Vaikka valittavana on yli 170 leirintäaluetta, nämä erottuvat edukseen sijaintinsa, palveluidensa ja kokonaiskokemuksensa ansiosta:

• Þakgilin leirintäalue (etelärannikko): Piilossa Vík:n lähellä sijaitsevassa upeassa, sammalen peittämässä kanjonissa sijaitseva leirintäalue on jatkuvasti arvioitu yhdeksi Islannin kauneimmista. Tuulelta suojattu, peruswc:t ja luolassa sijaitseva grillialue. Ei sähköä, mutta puhdasta taikaa.
• Skaftafellin leirintäalue (Vatnajökullin kansallispuisto): Lähtökohta jäätikköretkille ja kävelyille Svartifossin vesiputoukselle. Täydelliset palvelut, puistonvartijan asema ja kävelyreitit suoraan leirintäalueelta. Erittäin suosittu, saavu paikalle aikaisin.
• Hamrarin leirintäalue (Akureyri): Erinomaiset palvelut, mukaan lukien kuumat suihkut, keittiö, WiFi ja pesula. Kävelymatkan päässä Akureyrin keskustasta, ravintoloista ja Akureyrin kasvitieteellisestä puutarhasta.
• Grindavíkin leirintäalue (Reykjanesin niemimaa): Lähellä Sinistä laguunia ja Keflavíkin lentokenttää, täydellinen paikka ensimmäiselle tai viimeiselle yölle. Yksinkertainen mutta hyvin hoidettu, ja kaikki peruspalvelut ovat saatavilla.
• Húsavíkin leirintäalue (Pohjois-Islanti): Valaidenkatselun pääkaupungin sydämessä, josta on näkymät Skjálfandin lahdelle. Kävele satamaan aamuisille valaidenkatseluretkille.
• Egilsstaðirin leirintäalue (Itä-Islanti): Hyvin varustettu keskus Itäfjordien suurimmassa kaupungissa, ihanteellinen paikka hankkia tarvikkeita ennen matkan jatkamista syrjäiselle itäiselle alueelle.

Jätteiden hävittäminen ja ympäristövastuu

Useimmilla islantilaisilla leirintäalueilla on harmaaveden tyhjennyspisteitä ja kemiallisten WC:iden (kasettien) tyhjennyspisteitä. Jäteveden tai WC:n sisällön tyhjentäminen muualle kuin siihen tarkoitettuihin tyhjennyspisteisiin on laitonta ja erittäin haitallista. Islannin koskemattomat vesistöt ja herkät tulivuoriperäiset ekosysteemit vahingoittuvat helposti saastumisesta, joten vastuullinen jätehuolto ei ole valinnainen asia, vaan se on olennainen osa matkailuautolla matkustamista Islannissa.

Ota mukaan omat roskapussit ja kierrätä aina kun mahdollista. Leirintäalueilla on harvoin roskalaatikoita yleisjätteelle, joten sinun odotetaan kantavan roskasi mukanasi, kunnes löydät kierrätyspisteen (niitä löytyy huoltoasemilta ja kaupungeista). Alumiini, muovi, lasi ja paperi lajitellaan erikseen. Jätä jokainen leirintäalue täsmälleen sellaisena kuin löysit sen, tai jopa parempana.

Parhaat aktiviteetit ja seikkailut Islannissa

Islanti on yksi maailman parhaista seikkailukohteista, joka tarjoaa kokemuksia, joita et löydä mistään muualta maapallolta. Tuhatvuotisten jäätiköiden kävelyretkistä snorklaamiseen kahden mannerlaatan välissä kristallinkirkkaassa vedessä – tämä saari tarjoaa uskomattoman valikoiman aktiviteetteja maassa, joka on kooltaan suunnilleen Kentuckyn kokoinen. Mikä parasta? Matkailuautolla voit pysäköidä useimpien aktiviteettien lähtöpisteisiin tai niiden lähelle ja osallistua aikaisin aamulla järjestettäville retkille ennen kuin väkijoukot saapuvat paikalle.

Suurin osa Islannin ulkoilma-aktiviteeteista voidaan varata etukäteen verkossa esimerkiksi Guide to Icelandin, Troll Expeditionsin tai Arctic Adventuresin kautta. Jäätiköretkille ja jääluoliin suositellaan varausta 1–2 viikkoa etukäteen sesonkiaikana (heinä–elokuu ja joulukuu–tammikuu). Moniin retkiin sisältyy nouto läheiseltä pysäköintialueelta, mikä tekee niistä ihanteellisia matkailuautolla matkustaville, jotka voivat ajaa suoraan kokoontumispaikalle.

Jäätikkövaellukset ja jääluolat

Islanti sijaitsee joidenkin Euroopan suurimpien jäätiköiden päällä, ja niillä kävely on yksi maan suosituimmista aktiviteeteista. Sólheimajökull (etelärannikko, 2,5 tunnin matkan päässä Reykjavíkista) on helpoimmin saavutettava jäätikkö päiväretkille; retkiä järjestetään ympäri vuoden, eikä niihin vaadita kokemusta, vaan vain kohtuullista kuntoa. Jännittävämpää maisemaa etsiville Skaftafell Vatnajökullin kansallispuistossa tarjoaa opastettuja vaelluksia valtavalle Svínafellsjökull-jäätikön kielekkeelle, josta avautuu panoraamanäkymä rosoisille jäämuodostelmille ja ympäröiville vuorille.

Talvella (marraskuusta maaliskuuhun) Vatnajökull-jäätikön sisälle muodostuu luonnollisia jääluolia, jotka luovat henkeäsalpaavia syvän sinisiä jääkammioita, joita on turvallista tutkia sertifioidun oppaan kanssa. Nämä luolat muodostuvat ja romahtavat vuosittain, joten mikään vierailu ei ole samanlainen kuin toinen. Retket lähtevät Jökulsárlónin alueelta, ja ne maksavat yleensä 20 000–25 000 ISK (~130–165 €) per henkilö. Varaa paikka joulukuussa ja tammikuussa vähintään 2–3 viikkoa etukäteen.

Snorklausta ja sukellusta Silfrassa

Þingvellirin kansallispuistossa sijaitseva Silfran halkeama on ainoa paikka maapallolla, jossa voi snorklata tai sukeltaa kahden mannerlaatan, Pohjois-Amerikan ja Euraasian tektonisten laattojen, välissä. Jäätikön lähdevesi suodattuu laavakiven läpi vuosikymmenten ajan ennen kuin se saavuttaa Silfran, minkä ansiosta näkyvyys on yli 100 metriä – vesi on yksi planeetan kirkkaimmista. Veden lämpötila on tasaisesti 2–4 °C ympäri vuoden, mutta kuivapuvut pitävät sinut lämpimänä ja kuivana.

• Snorklausretket: Sukellustodistusta ei tarvita. Kestävät noin 2–3 tuntia, joista 30–40 minuuttia vedessä. Hinta: 18 000–22 000 ISK (~120–145 €). Tarjolla ympäri vuoden.
• Sukellusretket: Edellyttävät PADI Open Water -sertifikaattia ja todistusta kuivapukukokemuksesta. Kestävät noin 3–4 tuntia. Hinta: 30 000–35 000 ISK (~200–230 €).
• Mitä odottaa: Kristallinkirkas turkoosi vesi, kapea ”katedraalin” kaltainen käytävä mannerlaattojen välissä sekä surrealistinen tunne kellua vedessä, joka on niin puhdasta, että sen voisi juoda (ja monet tekevätkin niin).

Valaidenkatselu

Pohjois-Islannissa sijaitsevaHúsavík on ansainnut maineensa Euroopan valaidenkatselupääkaupunkina, sillä ryhävalaita havaitaan yli 95 prosentilla kesän retkistä (huhtikuu–lokakuu). Retket lähtevät satamasta useita kertoja päivässä ja kestävät 3–3,5 tuntia perinteisillä tammisilla kalastusveneillä tai moderneilla katamaraaneilla. Voit myös bongata minkevalaita, valkokuonodelfiinejä ja pyöriäisiä. Harvinaisissa mutta ikimuistoisissa kohtaamisissa Skjálfandin lahdella on nähty sinivalaita, jotka ovat suurimpia eläimiä, joita on koskaan elänyt.

Valaidenkatseluretkiä järjestetään myös Reykjavíkista (ympäri vuoden, jolloin minke-valaat ja delfiinit ovat yleisimpiä), Akureyristä (ryhävalaat) sekä Ólafsvíkistä Snæfellsnesin niemimaalla (talvella orkat). Hinnat vaihtelevat 11 000–15 000 ISK:n (noin 72–100 €) välillä henkilöä kohti riippuen järjestäjästä ja venetyypistä.

Ratsastus

Islantilainen hevonen on ainutlaatuinen rotu, joka on elänyt eristyksissä saarella yli 1 000 vuotta. Se on maailman ainoa hevosrotu, joka hallitsee luonnostaan viisi askellajia, mukaan lukien pehmeän ja tunnusomaisen töltin – askellajin, joka on niin mukava, että voit pitää kädessäsi täyttä olutlasia ilman, että tippaakaan valuu. Ratsastusretkiä on tarjolla ympäri Islantia, lyhyistä tunnin mittaisista rantaratsastuksista monipäiväisiin ylänköretkiin.

• Rantaretket (1–2 tuntia): Ratsasta mustilla hiekkarannoilla Víkissä tai Snæfellsnesin rannikolla. Sopii erinomaisesti aloittelijoille. Hinta: 10 000–15 000 ISK (~65–100 €).
• Retket laavakentillä (2–3 tuntia): Tutustu sammaleen peittämiin laavamuodostelmiin Reykjavíkin lähellä tai Mývatnin alueella. Hinta: 14 000–20 000 ISK (~92–130 €).
• Usean päivän vaellukset ylängöllä (2–6 päivää): Kokeneille ratsastajille. Ylitä jokia, ratsasta laaksojen läpi ja yövy vuoristomajoissa. Äärimmäinen islantilainen seikkailu. Hinta: alkaen 120 000 ISK (~790 €).

Lunnien tarkkailu

Toukokuusta elokuun puoliväliin mennessä miljoonat atlantinlunnit pesivät Islannin rannikon kallioilla. Vestmannaeyjar-saarilla sijaitsee maailman suurin lunnikolonia, jossa elää noin 8–10 miljoonaa lintua. Voit matkustaa 30 minuutin lauttamatkan Landeyjahöfnistä (matkailuautot ovat tervetulleita laivaan) ja viettää yön Heimaey-saarella nähdäksesi lunneja läheltä Stórhöfðin yläpuolella sijaitsevilta kallioilta.

• Vestmannasaaret: Suurin luontokolonia, jonne pääsee lautalla matkailuautolla. Paras näköalapaikka: Stórhöfðin yläpuolella kulkevat kallionpolut.
• Látrabjargin kalliot (Länsifjordit): Euroopan läntisin kohta. Täällä lunni on tunnetusti ihmisystävällinen, ja niihin pääsee jopa metrin päähän.
• Borgarfjörður Eystri (Itä-Islanti): Erityisesti tätä tarkoitusta varten rakennetulta näköalatasanteelta voit tarkkailla lunneja silmien korkeudelta vain 2–3 metrin päästä. Vähemmän ruuhkaista kuin muissa paikoissa.
• Dyrhólaey (etelärannikko): Vík:n lähellä. Lunnit pesivät dramaattisella merikaarella. Tieyhteys voi olla rajoitettu pesimäkauden aikana (touko–kesäkuu).

Revontulien katselu matkailuautolla

Syyskuusta maaliskuuhun Islanti on yksi maailman parhaista paikoista revontulien katseluun. Matkailuauto tarjoaa sinulle ylivoimaisen edun: voit ajaa pois kaupunkien valosaasteesta ja pysäköidä täydelliseen pimeyteen, jolloin voit seurata valojen tanssia taivaalla matkailuautosi lämpimästä sisätilasta käsin. Parhaat olosuhteet edellyttävät selkeää taivasta, pimeyttä ja auringon aktiivisuutta. Tarkista joka ilta Islannin sääpalvelun revontuliennuste osoitteesta vedur.is.

• Parhaat kuukaudet: lokakuu, marraskuu, helmikuu ja maaliskuu, jolloin taivas on pimeimmillään ja sää kohtuullinen.
• Parhaat paikat: Missä tahansa kaukana Reykjavíkin valosaasteesta. Huippupaikkoja ovat muun muassa Þingvellir, Vík, Kirkjufell (Snæfellsnes), Jökulsárlón (heijastukset jäävuorista) sekä missä tahansa Pohjois-Islannissa.
• Matkailuauton etu: Voit valvoa myöhään, ajaa kohti pilvettömiä taivaita, kun pilvet kerääntyvät, ja vetäytyä lämpimään autoon aktiivisuuden väliajoilla. Sinun ei tarvitse noudattaa minkään kiertoajelubussin aikataulua.
• Valokuvausvinkki: Ota mukaan kolmijalka, käytä manuaalitilaa (ISO 1600–3200, f/2,8, 10–15 sekunnin valotusaika) ja kytke kuvanvakain pois päältä.

Tärkeitä matkavinkkejä matkailuautolla ajamiseen Islannissa

Matkailuautolla ajaminen ympäri Islantia on yksi maailman palkitsevimmista matkailukokemuksista, mutta saaren sää, tiet ja valtavat etäisyydet vaativat huolellista valmistautumista. Hyvä uutinen on, että Route 1 (Ring Road) on kokonaan päällystetty ja hyvin hoidettu ympäri vuoden, joten se on ajettavissa millä tahansa matkailuautolla. 1 322 km:n pituinen kierros saaren ympäri kestää yleensä 10–14 päivää rauhallisessa tahdissa, kun varaat aikaa kiertoreiteille ja aktiviteeteille, mutta voit ajaa sen myös 7 päivässä, jos aikataulusi on tiukka. Lyhyemmille matkoille (5–7 päivää) etelärannikko ja Kultainen ympyrä tarjoavat eniten nähtävyyksiä.

Paras aika vierailla Islannissa matkailuautolla

Ihanteellinen aika matkailuautomatkalle riippuu siitä, mitä haluat kokea:

• Kesäkuu–elokuu (kesä): Suosituin kausi. Lämpötila on keskimäärin 10–15 °C, päivät ovat loputtoman pitkiä (kesäkuussa keskiyön aurinko), kaikki tiet, myös F-tiet, ovat auki, kaikki leirintäalueet ovat toiminnassa ja villieläinten näkyvyys on parhaimmillaan (lunni, valaat, hylkeet). Haittapuolena ovat korkeammat vuokrahinnat, ruuhkaisemmat leirintäalueet ja se, ettei revontulia näy.
• Syyskuu–lokakuu (syksy): Turisteja on vähemmän, hinnat ovat alhaisemmat, ylängöllä on upeat syksyn värit ja revontulikausi alkaa. Suurin osa leirintäalueista on auki syyskuun puoliväliin asti. Sää muuttuu arvaamattomammaksi, ja F-tiet suljetaan.
• Marraskuu–helmikuu (talvi): Vain kokeneille matkailijoille. Päivänvaloa on vähän (4–6 tuntia), teillä on jäätä ja lunta, ja monet leirintäalueet ovat suljettuina. Mutta: upeat revontulet, jääluolat ovat avoinna, dramaattiset talvimaisemat ja erittäin edulliset vuokrahinnat. Lämmitetty nelivetoinen matkailuauto on välttämätön.
• Maaliskuu–toukokuu (kevät): Päivät pitenevät nopeasti, hinnat ovat edelleen kohtuulliset, ja maisema muuttuu talven valkoisesta kevään vihreäksi. Revontulia näkyy vielä maaliskuun ajan. Osa leirintäalueista alkaa avautua toukokuussa. Lunnit saapuvat huhtikuun lopulla.

Sää ja mitä pakata mukaan

Islannin sää on tunnetusti arvaamaton, ja paikalliset sanovatkin: ”Jos et pidä säästä, odota viisi minuuttia.” Jopa keskikesällä voi yhden päivän aikana kokea sadetta, tuulta, auringonpaistetta ja rakeita. Mukavuuden avain on kerrospukeutuminen:

• Aluskerros: Merinovilla- tai synteettiset lämpöpaita ja -housut, välttämättömiä jopa kesällä varhain aamulla ja illalla.
• Välikerros: Fleece-takki tai untuvaliivi eristykseksi. Pakkaa kaksi, jotta toinen voi kuivua, kun käytät toista.
• Ulkokerros: Tuulen- ja vedenpitävä takki on tärkein varusteesi. Islannin tuuli on armoton ja voi saada 10 °C:n lämpötilan tuntumaan pakkaselta. Gore-Tex tai vastaava materiaali on investoinnin arvoinen.
• Housut: Vedenpitävät vaellushousut sateisiin päiviin, mukavat farkut tai vaellushousut kuiviin päiviin.
• Jalkineet: Vedenpitävät vaelluskengät, joissa on nilkkatuki, jäätikkövaelluksille ja poluille. Ota mukaan toinen pari vapaa-ajan kenkiä ajamista ja leirintäalueita varten.
• Asusteet: Lämmin hattu, käsineet (jopa kesällä tuulisilla rannikkokävelyillä), buff/kaulahuivi, aurinkolasit ja aurinkovoidetta (aurinko heijastuu voimakkaasti lumesta ja vedestä).

Raha, kustannukset ja budjetointi

Islannissa käytetään Islannin kruunua (ISK). Luotto- ja pankkikortit hyväksytään käytännössä kaikkialla, jopa syrjäisillä huoltoasemilla, pienissä kahviloissa ja leirintäalueiden suihkuissa. Käteistä tarvitaan harvoin, mutta pieni summa voi olla hyödyllinen satunnaisten torimyyjien tai pesukoneiden maksamiseen. Pankkiautomaatteja on saatavilla kaikissa kaupungeissa.

Islanti on yksi Euroopan kalleimmista maista. Tässä on realistinen päivittäisen budjetin erittely pariskunnalle, joka matkustaa matkailuautolla:

• Matkailuauton vuokra: 15 000–40 000 ISK/päivä (~100–260 €) koosta, sesongista ja siitä riippuen, valitsetko 2WD- vai 4x4-mallin.
• Polttoaine: 5 000–8 000 ISK/päivä (~33–53 €) ajettujen matkojen mukaan. Diesel on hieman halvempaa kuin bensiini.
• Leirintäalue: 3 000–6 000 ISK/yö (~20–40 €) kahdelle hengelle, tai käytä Camping Cardia saadaksesi huomattavia alennuksia.
• Ruokaostokset: 4 000–6 000 ISK/päivä (~26–40 €), kun valmistat ruokaa matkailuautossa. Tee ostokset Bónus- tai Krónan-kaupoissa, joissa hinnat ovat edullisimmat.
• Ulkona syöminen (satunnaisesti): 3 500–6 000 ISK (~23–40 €) per pääruoka ravintolassa. Hot dog huoltoasemalla maksaa 500 ISK (~3,30 €).
• Aktiviteetit: 12 000–25 000 ISK (~80–165 €) per henkilö per aktiviteetti (jäätikköretki, valaidenkatselu, jääluola jne.).
• Realistinen kokonaisbudjetti: 30 000–50 000 ISK/päivä (~200–330 €) pariskunnalle, mukaan lukien matkailuauton vuokra, polttoaine, leirintä, ruokaostokset ja 1–2 aktiviteettia viikossa.

Internet ja verkkoyhteydet

Matkapuhelinverkko toimii hyvin Islannissa valtatie 1:n varrella ja asutuilla alueilla, mutta kattavuus heikkenee merkittävästi ylängöillä, Länsi-vuonojen sisämaassa ja syrjäisissä laaksoissa. Kolme suurinta matkapuhelinoperaattoria ovat Síminn, Vodafone Iceland ja Nova. Síminnilla on laajin kattavuus maaseudulla.

• Matkailijoille tarkoitetut SIM-kortit: Saatavilla Keflavíkin lentokentällä ja Reykjavíkissa. 10 GB:n prepaid-data-SIM-kortti maksaa noin 3 000–4 000 ISK (~20–26 €). Síminn-operaattoria suositellaan, sillä se tarjoaa parhaan kattavuuden maaseudulla.
• Leirintäalueiden WiFi: Suuremmilla leirintäalueilla on tarjolla ilmaista WiFi-yhteyttä, mutta yhteysnopeudet ovat usein hitaita ja epäluotettavia. Älä luota siihen työnteon tai suoratoiston yhteydessä.
• Offline-kartat: Lataa Google Mapsin tai Maps.me:n offline-kartat koko Islannista ennen lähtöä. Ne ovat välttämättömiä alueilla, joilla ei ole signaalia.
• Hätäsovellus: Lataa 112 Iceland -sovellus, jonka avulla voit lähettää GPS-koordinaattisi Islannin pelastuspalvelulle hätätilanteessa, vaikka signaali olisi heikko.

Terveys, turvallisuus ja vakuutukset

Islanti on yksi maailman turvallisimmista maista, jossa väkivaltarikoksia ei käytännössä esiinny. Luonnonympäristö aiheuttaa kuitenkin todellisia riskejä, jotka matkailijoiden on otettava vakavasti:

• Yllätysaaltoja: Reynisfjaran mustalla hiekkarannalla ja muilla etelärannikon rannoilla voimakkaat ”yllätysaaltoja” voivat vyöryä pitkälle rannalle ilman varoitusta. Useita turisteja on menehtynyt. Älä koskaan käännä selkääsi merelle ja pysy reilusti aaltojen ulottumattomissa.
• Geotermiset alueet: Kuumissa lähteissä ja geotermisillä alueilla (kuten Hverir lähellä Mývatnia) on kiehuvaa vettä ja ohut maankuori. Pysy aina merkityillä poluilla. Maa voi olla polttavan kuumaa jo muutaman senttimetrin päässä polusta.
• Jokien ylitykset: Yritä ylittää joki vain nelivetoisella ajoneuvolla, älä koskaan yksin, ja tarkista aina ensin jalan syvyys ja virtaus. Vedenpinta voi nousta nopeasti sateen tai jäätiköiden sulamisen seurauksena.
• Sääolosuhteet: Alhainen ruumiinlämpö on todellinen riski jopa kesällä, jos joudut sateeseen ja tuuleen ilman asianmukaisia vaatteita. Pidä aina mukanasi vedenpitäviä vaatekerroksia.
• Sairausvakuutus: EU:n/ETA:n kansalaisten tulisi kantaa mukanaan eurooppalaista sairaanhoitokorttia (EHIC) julkisen terveydenhuollon palvelujen saamiseksi. Kaikilla vierailijoilla tulisi olla matkavakuutus, joka kattaa hätäevakuoinnin, sillä helikopteripelastus Islannissa on kallista.

Suosittuja tapahtumia ja festivaaleja Islannissa

Islannilla on vilkas kulttuurikalenteri, joka on suhteettoman runsas maalle, jossa asuu vain 380 000 ihmistä. Muinaisista viikinkiperinteistä maailmanluokan musiikkifestivaaleihin – ympäri vuoden tapahtuu jotain, mikä voi tuoda matkailuautomatkaasi ikimuistoisen ulottuvuuden. Vierailun ajoittaminen jonkin näiden tapahtumien yhteyteen on loistava tapa kokea islantilaista kulttuuria luonnonmaisemien lisäksi.

Kun vuokraat matkailuauton Islannissa, harkitse jonkin näistä vuotuisista tapahtumista sisällyttämistä matkasuunnitelmaasi, jotta saat todella unohtumattoman kokemuksen:

• Þorrablót (talvipäivänseisausjuhla), tammikuu–helmikuu: Islannin perinteikkäin juhla kunnioittaa vanhaa norjalaista Þorri-kuukautta. Islantilaiset kokoontuvat syömään ”þorramaturia”, eli fermentoitua haita (hákarl), savustettua lammasta, kuivattua kalaa ja muita säilöttyjä ruokia, jotka pitivät heidän esi-isänsä hengissä ankarien talvien aikana. Monet ravintolat Reykjavíkissa tarjoavat þorrablót-maistelumenuja. Se on haastavaa joillekin makuhermoille, mutta ainutlaatuinen islantilainen ruokakokemus.
• Reykjavíkin talvivalofestivaali, helmikuu: Ilmainen, koko kaupungin kattava festivaali, jolla juhlitaan pidempien päivien paluuta pimeimpien kuukausien jälkeen. Rakennukset, kadut ja maamerkit valaistaan upeilla valoinstallaatioilla. Museoyö ja uimahalliyö ovat festivaalin kohokohtia; monet Reykjavíkin lämpöaltaat ovat auki myöhään iltaan asti, ja niissä on tarjolla elävää musiikkia sekä ilmainen sisäänpääsy.
• Olutpäivä (Bjórdagurinn), 1. maaliskuuta: 1. maaliskuuta 1989 olut laillistettiin Islannissa 74 vuoden kieltolain jälkeen. Joka vuosi islantilaiset juhlivat tätä päivää innokkaasti. Reykjavíkin baareissa järjestetään teematapahtumia, ja käsityöolutskene on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina – kokeile paikallisia panimoita, kuten Borg Brugghús ja Steðji.
• Sumardagurinn Fyrsti (kesän ensimmäinen päivä), huhtikuu: Nimestään huolimatta tämä juhla osuu usein ajankohtaan, jolloin maassa on vielä lunta. Se merkitsee kesän ensimmäistä päivää vanhassa islantilaisessa kalenterissa ja on yleinen vapaapäivä. Paraateja, konsertteja ja perhetapahtumia järjestetään ympäri maata, erityisesti Reykjavíkissa.
• Merimiesten päivä (Sjómannadagurinn), kesäkuu: Juhlistetaan kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina jokaisessa rannikkokaupungissa. Satamajuhlia, joissa on venekilpailuja, uintikilpailuja, köydenvetoa, meripelastusnäytöksiä ja vuoria ilmaisia meren antimia. Parhaat juhlat ovat Reykjavíkissa, Akureyrissä, Ísafjörðurissa ja Vestmanna-saarilla.
• Kansallispäivä (Þjóðhátíðardagurinn), 17. kesäkuuta: Islannin itsenäisyyspäivä, jolla juhlitaan Islannin tasavallan perustamista vuonna 1944. Paraateja, elävää musiikkia, katuruokakojuja ja tivolilaitteita jokaisessa kaupungissa. Suurimmat juhlat järjestetään Reykjavíkin keskustassa, ja Austurvöllurin aukiolla pidetään ikoninen ”Vuoren neito” (Fjallkonan) -seremonia.
• Secret Solstice -festivaali, kesäkuu: Kolmipäiväinen musiikkifestivaali, joka järjestetään Reykjavíkissa kesäpäivänseisauksen aikaan, jolloin aurinko tuskin laskee horisontin taakse. Festivaalilla esiintyy kansainvälisiä ja islantilaisia artisteja useilla lavoilla, ja tarjolla on ainutlaatuisia oheistapahtumia, kuten konsertteja Langjökull-jäätikön sisällä ja laavatunneleissa.
• Verslunarmannahelgi (Kauppiaiden viikonloppu), elokuu: Islannin suurin kesälomaviikonloppu (elokuun ensimmäinen viikonloppu). Koko maa tuntuu suuntaavan ulos luontoon. Tapahtuman pääkohde on legendaarinen Þjóðhátíð-festivaali Vestmannaöillä, joka on valtava ulkoilmakonsertti ja kokkoilutilaisuus tulivuoren kraatterissa, johon osallistuu jopa 17 000 ihmistä. Varaa lautta ja leirintäpaikka kuukausia etukäteen, jos haluat osallistua tapahtumaan.
• Réttir (lampaiden kokoaminen), syyskuu: Yksi Islannin aidoimmista kulttuurikokemuksista. Joka syksy maanviljelijät ratsastavat hevosilla ylängöille keräämään lampaita, jotka ovat vaeltaneet vapaasti koko kesän. Lampaat ajetaan pyöreisiin kiviaitauksiin (réttir) ja lajitellaan takaisin omistajilleen. Monet maatilat toivottavat vierailijat tervetulleiksi osallistumaan – se on ainutlaatuinen tapa tutustua Islannin maatalousperinteeseen. Tarkista päivämäärät ja paikat paikallisilta matkailutoimistoilta.
• Iceland Airwaves, marraskuu: Reykjavíkin legendaarinen musiikkifestivaali, jossa esiintyy nousevia ja vakiintuneita islantilaisia sekä kansainvälisiä artisteja. Esityspaikat vaihtelevat konserttisaleista kirkkoihin, kirjakauppoihin ja levyliikkeisiin ympäri kaupunkia. Aiemmin festivaalilla ovat esiintyneet muun muassa Björk, Of Monsters and Men ja Sigur Rós. Festivaalista on tullut pyhiinvaelluskohde musiikin ystäville ympäri maailmaa.
• Uudenvuodenaatto (Gamlárskvöld), 31. joulukuuta: Luultavasti maailman upein uudenvuodenjuhla. Keskitetysti järjestettyjä ilotulituksia ei ole, vaan jokainen kotitalous ostaa ja sytyttää omat ilotulitteensa, mikä luo 360 asteen ilotulitusnäytöksen, joka peittää koko Reykjavíkin horisontin tuntikausiksi. Ennen keskiyötä suurin osa islantilaisista kokoontuu kokkojen (áramótabrennur) ympärille ja katsoo perinteistä komedia-tv-ohjelmaa ”Áramótaskaupið”.

Islantilainen kulttuuri ja perinteet

Festivaalien lisäksi muutaman islantilaisen kulttuurinormin ymmärtäminen rikastuttaa matkaasi valtavasti. Islantilaiset kuuluvat maailman lukutaitoisimpiin kansoihin, maassa julkaistaan enemmän kirjoja asukasta kohti kuin missään muussa maassa, ja vuotuisen ”Jólabókaflóð” (joulukirjojen tulva) -perinteen mukaisesti jokainen saa jouluaattona kirjoja, joita lukea läpi yön.

Lämpöallas (sundlaug) on islantilaisen yhteiskuntaelämän sydän. Jokaisessa kaupungissa, olipa se kuinka pieni tahansa, on geotermisesti lämmitetty uimahalli. Nämä eivät ole matkailukohteita, vaan aitoja yhteisön kokoontumispaikkoja, joissa paikalliset vaihtavat kuulumisia, keskustelevat politiikasta ja seurustelevat. Sisäänpääsy maksaa yleensä 1 000–1 200 ISK (noin 7–8 €), ja ennen sisäänmenoa on suihkuttava perusteellisesti ilman uimapukua. Tätä sääntöä valvotaan tiukasti, ja se katsotaan perushygienian osaksi, ei valinnaiseksi.

• Nimikäytännöt: Islantilaiset käyttävät isän- (tai äidin-) nimeä sukunimen sijaan. Jos miehellä nimeltä Jón on poika nimeltä Ólafur, pojan koko nimi on Ólafur Jónsson ("Jónin poika"). Tytär nimeltä Guðrún olisi Guðrún Jónsdóttir ("Jónin tytär"). Tämä tarkoittaa, että Islannin puhelinluettelot on lajiteltu etunimen mukaan.
• Islannin kieli: Islannin kieli on muuttunut hämmästyttävän vähän viikinkiajoista lähtien, ja nykyiset islantilaiset pystyvät yhä lukemaan 800 vuotta vanhoja saagoja alkuperäiskielellä. Vaikka käytännössä kaikki puhuvat erinomaista englantia, muutaman lauseen oppiminen (kuten ”takk” kiitokseksi tai ”bless” hyvästiksi) on aina tervetullutta.
• Kunnioitus luontoa ja piilokansaa kohtaan: Monilla islantilaisilla on kulttuurinen yhteys huldufólkiin (piilokansaan/tonttuihin). Tienrakennushankkeiden reittejä on muutettu, jotta vältetään häiritsemästä kiviä, joiden uskotaan olevan tonttujen asuinpaikkoja. Uskotpa siihen tai et, tämä heijastaa syvää kulttuurista kunnioitusta luonnonmaisemaa kohtaan, jota jokaisen vierailijan tulisi jakaa.
• Juomaraha: Sitä ei odoteta eikä se ole tapana Islannissa. Palvelumaksut sisältyvät hintoihin ravintoloissa, hotelleissa ja aktiviteeteissa. Juomarahan jättäminen on tervetullutta, mutta ei koskaan pakollista.

Islantilaisia ruokia, joita kannattaa kokeilla road tripillä

Matkailuautolla tehtävä road trip on täydellinen tapa tutustua Islannin ainutlaatuisiin ruokaperinteisiin. Vaikka valmistatkin suurimman osan aterioista matkailuauton keittiössä, muista pysähtyä matkan varrella maistamaan näitä ikonisia ruokia:

• Islantilainen hot dog (pylsur): Kansallinen intohimo. Valmistetaan lampaan-, sian- ja naudanlihan sekoituksesta, ja sen päälle lisätään raakoja ja rapeaksi paistettuja sipuleita, ketsuppia, makeaa sinappia ja remoulade-kastiketta. Tunnetuin myyntipiste on Bæjarins Beztu Reykjavíkin keskustassa, mutta niitä löytyy jokaiselta huoltoasemalta.
• Lampaanlihasuppa (kjötsúpa): Runsas perinteinen keitto, joka valmistetaan islantilaisesta lampaanlihasta, juurikasveista ja yrtteistä. Saatavilla lähes jokaisessa ravintolassa ja kahvilassa, etenkin Ring Roadin varrella. Täydellinen valinta kylmänä, tuulisena päivänä.
• Plokkfiskur: Perinteinen lohdutusruoka, joka valmistetaan kalamassasta (yleensä turskaa tai koljaa), perunoista, sipulista ja bechamel-kastikkeesta. Yksinkertainen, täyttävä ja erittäin tyydyttävä.
• Skyr: Islannin kuuluisa maitotuote, joka muistuttaa paksua jogurttia, mutta on teknisesti tuorejuustoa. Runsaasti proteiinia, vähän rasvaa, saatavilla jokaisesta supermarketista. Kokeile sitä kesällä tuoreiden islantilaisten mustikoiden kanssa.
• Rúgbrauð (ruisleipä): Tiivis, tumma, hieman makea leipä, jota perinteisesti leivotaan maan alla geotermisen lämmön avulla. Mývatnissa (Pohjois-Islannissa) voi yhä vierailla leipomoissa, joissa rúgbrauðia leivotaan järven lähellä kuumassa maaperässä.
• Hákarl (fermentoitu hai): Islannin tunnetuin ruoka. Grönlannin hai, jota on fermentoitu useita kuukausia. Haju on voimakas ja maku vaatii totuttelua. Saatavilla Bjarnarhöfnin haimuseossa Snæfellsnesissä tai missä tahansa þorrablót-juhlissa.
• Tuoreet merenelävät: Islannin kalasatamissa tarjoillaan maailman tuoreimpia kaloja. Etsi langustineja (humar) Höfnistä, turskaa Länsi-vuonoilta ja arktista nieriää pohjoisesta. Monet satamaravintolat tarjoilevat päivän saalista suoraan veneistä.